Harmony Sporthorses

Luonnekuvaus

Chloe on luonteeltaan oikea nallekarhu, mutta se osaa olla myös herkkä. Sitä kuvaa loistavasti seuraavat sanat englanniksi: "scaredy cat". Tamman bravuuri onkin löytää ympäristöstä jokin asia jota pelätä. Käsittelijöiden onneksi Chloen pelästyminen tarkoittaa yleensä ennemminkin säpsähdystä ja kauhistunutta ilmettä kuin minnekään säntäilyä. Chloe on tuttujen hoitajiensa kanssa parhaita ystäviä, ja hörisee heille aina tervehdykseksi. Tamma luottaa tuttuihin ihmisiin uskomattoman paljon, ja tulisi heidän kanssaan läpi vuoren vaikka sitä pelottaisi kuinka.

Ratsastaessa Chloe on helposti kuumuvaa sorttia. Se on herkkä avuille, etenkin eteenpäin pyytäville, ja saattaakin yrittää huijata ratsastaa ja vältellä työntekoa juoksemalla alta. Kokoavat liikkeet tai vastaavasti hurjana juoksentelu saa Chloen käymään kierroksilla, jolloin tammaa saakin sitten rauhoitella seuraavat hetket. Parhaimmillaan Chloe on hyvin yritteliäs ratsu, joka haluaa miellyttää ratsastajaansa lukemalla tämän ajatuksia. Esteillä Chloe innostuu, ja sen kanssa ei yleensä olekaan vauhdista juuri puutetta. Kuumasta luonteestaan huolimatta Chloe on tarkka hyppääjä, ja ottaakin melko herkästi nokkiinsa pudonneista puomeista. Kun yhteistyö ratsastajan kanssa sujuu, Chloe on kevyt hypätä ja sen kanssa yltää helposti mitaliaikoihin.

Kilpailupaikalla Chloe on hieman varovaisempi kuin kotona. Rentoutuakseen täysin se tarvitsee mukaansa tuttuja ihmisiä ja ruokaa. Vieras vesi tai heinä ei tammalle kelpaa, kuka tietää mitä niissäkin voi olla. Vieraista hevosista Chloe ei juuri piittaa, kunhan ne pysyvät turvallisen välimatkan päässä. Tutun ja turvallisen ratsastajan kanssa Chloe yltää yhtä hyviin suorituksiin kilpailuissa kuin kotonakin, ja jopa nauttii saamistaan aplodeista alkujärkytyksen jälkeen. Lisäksi se loistaa uusintaradalla, tottakai.

Sukutaulu

Kilpailukalenteri

14.11.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Veera R. (456 sanaa)
Monettakohan kertaa olin jo tänä vuonna Harmony Sporthorsesin pihassa. Tällä kertaa en ollut valmennusreissulla, vaan olin tullut itsenäisesti ratsastamaan Closer HMS-nimisen hollanninpuoliveritamman. Olin varannut meille maneesivuoron, jotta varmasti huonon kelin salliessa pääsisin olemaan katon alla. Keli ei nyt kyllä huonolta näyttänyt, mutta maneesissa on vaan niin mukava treenata. Chloen omistaja Amy oli lähettänyt minulle viestillä ohjeet tamman varusteista ja muusta, joten osasin lähteä tallissa toimimaan niiden mukaan. Chloe oli napattu tarhasta päiväheinille sisään ihan minua varten, jotta minun ei tarvitse ulkoa sitä lähteä hakemaan. Hoidin ja varustin tamman käytävällä, johon nappasin avukseni hieman myös jakkaraa – en meinannut lyhyenä ihmisenä yltää harjaamaan ison tamman selän päältä kunnolla! Chloe oli mahdottoman kiltin oloinen hoitaessani sitä kuntoon, joten olin luottavaisin mielin, kun lähdimme maneesiin päin. Talutin tammaa hetken aikaa ympäri areenaa, jotta se näki joka kulman kummastakin suunnasta, eikä myöhemmin tarvitsisi keskustella sen kanssa mihinkään nurkkaan menemisestä. Kiristin satulavyön, laskin jalustimet ja nousin korokkeelta selkään. Kävelin selästä vielä tovin, ennen kevyeeseen raviin siirtymistä.

Alkuverryttelyjen jälkeen lähdin treenaamaan koottua ravia Chloen kanssa pitkillä sivuilla. Chloe kokosi itseään yllätyksekseni jotenkin todella kepeästi. Olin odottanut joutuvani hieman enemmän työstämään sen kanssa saadakseni takaosankin isolla hevosella kunnolla töihin, mutta eipä yhtään haitannut, että tämä oli näin helppoa. Tämän jälkeen otettiinkin sitten avotaivutuksia. Taivutuksissa sain hieman enemmän työstää, että tamma liikkui samalla kunnolla eteenpäin, eikä jäänyt liikaa miettimään taivutusta hidastavana tekijänä. Tässä myös ratsastaja joutui miettimään tarkasti tekemisiään satulassa. Avotaivutuksien jälkeen otin laukkaa pääty-ympyröillä ja pitkillä sivuilla tein loivan kiemuran, jossa tuli myös vastalaukkaa treenattua. Chloe meinasi hieman kuumua laukatessamme, joten saatuani tehtävät onnistumaan mukavasti kummassakin laukassa, siirryin hetkeksi tekemään käynnissä timanttitehtävää.

Toiset tuntevat tämän myös salmiakkitehtävänä, eli joka salmiakin kulmassa tuli pieni takaosan käännös, jotta hevonen ei pyöristä salmiakin kulmia, vaan ne ovat terävät. Teimme tehtävää eka käynnissä kumpaankin suuntaan ja otimme muutaman toiston myös ravissa, jossa jouduin itse vähän taas pysähtymään ja miettimään, että hetkinen. Valmentajan läsnä ollessa on paljon helpompi vain kuunnella toisen sanomana omat virheet, mutta yksin treenatessa joutuu kyllä olemaan kunnon itsekuri, että suorittaa tehtävät huolella. Otin vielä kerran tamman kanssa laukassa kahdeksikkoa, jonka keskellä tein laukanvaihdot muutaman raviaskeleen kautta. Sitten ravailin kevyttä ravia löysähköin ohjin pitkin poikin maneesia, ennen kuin siirsin Chloen käyntiin. Taputin tammaa kevyesti kaulalle kiitokseksi. Mielestäni treenimme menivät oikein hyvin, vaikka ratsu meinasikin vähän kuumua paikoitellen, mutta kun tilanteen rauhoitti ajoissa, ei se päässyt hermostumaan.

Tallissa riisuin tamman varusteet ja harjasin tamman karvat suoraksi. Laitoin sille päälle villaloimen ja kävin tekemässä sille elektrolyytillä varustetun mashveden. Kumosin veden tamman karsinan ruokakuppiin ja sitten päästin tamman karsinaan perässä juomaan sen omaan tahtiinsa. Hain sille vielä pienen heinänökön, jotta varmasti olisi mukava jäädä sisään hieman huilimaan ja kuivattelemaan. Putsasin Chloen varusteet ja toimitin ne omille paikoilleen. Lakaisin vielä käytävältä jälkemme ja sitten olin valmis jatkamaan matkaani kotia päin.