Harmony Sporthorses

Luonnekuvaus

Elli on kiltti tamma, joka kuitenkin nauttii ihmisten huiputtamisesta. Se on erittäin fiksu ja oppii nopeasti. Se onkin helppo koulutettava, niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta tamma myös tylsistyy nopeasti, joten se vaatii aktiviteettia niin ratsastaessa kuin muuallakin. Ellin lempipuuhaa onkin tarhasta karkailu ja tallissa kaikkien niiden tavaroiden levitteleminen, joihin se vain sattuu yltämään. Tamman luonne vaatii käsittelijöiltä hieman huumorintajua, vaikka pohjimmiltaan Elli onkin hyvin lempeä. Laumassa Elli on ystävällinen ja rapsuttelee muiden kanssa mielellään. Se ei varsinaisesti pyri johtajan paikalle, mutta ottaa roolin mukisematta mikäli tilaisuus tarjoutuu.

Ratsastaessa Elli ei tee mitään ylimääräistä eikä myöskään anna mitään ilmaiseksi. Se tekee vain sen, mitä ratsastaja pyytää, ja hyvin tekeekin. Elli on hyvin herkkä ratsastaa, kuuntelee jokaisen avun ja antaa parastaan silloin, kun ratsastaja osaa pyytää - ja nimenomaan pyytää, sillä käskemisestä Elli ei pidä. Esteillä Elli loistaa nopeudellaan ja kevyellä hyppytekniikallaan. Se osaisi varmasti hypätä kokonaisia esteratoja ilman ratsastajaakin, mutta kun sellainen kilpailuissa vaaditaan, on sellaista kiikutettava mukana. Esteillä Elli tarvitseekin hiljaisen ratsastajan, joka mukautuu hevosen liikkeisiin eikä säädä liikaa omiaan. Tamma ei hyppää huonosta paikasta ja saattaa osoittaa mieltään epäonnistumisista, joten täysin ilmaiseksi se ei anna mitään esteilläkään.

Kilpailupaikalla Elli on oma itsensä. Se ei stressaa matkustamista eikä vieraita paikkoja, vaan kävelee kilpailupaikoilla omaan karsinaansa yhtä tottuneesti kuin kotonakin, ja ryhtyy syömään. Radalla Elli syttyy ja saattaa saada askeleeseensa hieman tavallista enemmän joustoa ja vauhtia. Se tuntuu tietävän, mistä on kyse ja antaa aina parastaan radalla. Jos yhteistyö ratsastajan kanssa sujuu, Ellin kanssa pääsee helposti hyviin tuloksiin. Palkintojenjaossa tamma tietää olleensa paras - tai ainakin yksi parhaista - ja seisoo ylväänä odottamassa ruusukettaan. Sen saadessaan tamma suorastaan säihkyy.

Sukutaulu

Kilpailukalenteri

07.02.2024 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Amy (201 sanaa)
"Elli!! Hemmetti sentään", kirosin taistellessani heinäkärryn kanssa jäisellä pihamaalla. Heinien jakaminen oli tällaisessa kelissä jo ihan tarpeeksi kurjaa ilman Ellin yrityksiä päästä päiväheiniin käsiksi nopeammin. Tamman tarha oli vuorattu sähkölangalla, mutta mikäs naru se loimitettua, nälkäistä ja röyhkeää hevosta pidättelisi. Pieni naps ja esteet olivat tiessään, ja reitti heinäkasalle auki. Jätin kärryt siihen paikkaan muiden hevosten juoksennellessa malttamattomina tarhoissaan, ja lähdin hakemaan suoraan heinäkasalle painellutta Elliä. Olivia ja Emily tirskuivat kauempana omien heinäkärryjensä takana. Heitä Ellin touhut jaksoivat naurattaa, vaikka tällaiset näytökset olivat sille jo arkipäivää varsinkin talviaikaan.

"Alahan tulla nyt, senkin possu", sanoin Ellille päästessäni sen luokse ja nappasin sen riimusta kiinni.
"Pääsetkin sitten talliin", jatkoin ja lähdin taluttamaan vastahakoisesti seuraamaan lähtenyttä Elliä karsinaansa kohti. Talvisin tamma tarhasi yksin triplavahvistetussa tarhassaan, jotta ei päästäisi kokonaista laumaa vapaaksi jokaisella karkumatkallaan. Johan se oli kuitenkin tullut selväksi, että tarhaan olisi saatava puiset aidat, kivimuurit tai vallihauta, jotta Elli pysyisi siellä.
"Asennutan samalla Netflixin sinne, jos vaikka alkaisit viihtyä tarhassa", sanoin itseensä tyytyväiseltä näyttävälle Ellille, joka taisi tietää, että saisi pian henkilökohtaisen heinätarjoilun suoraan lämpimään karsinaansa. Kun Elli oli karsinassaan, lähdin hakemaan sille heiniä ja kaivoin samalla puhelinta taskustani. Etsin mieheni Andren nimen ja aloin näpyttämään viestiä: "Sulle olisi taas Ellin tarhalla puuhaa..."